Kamerunin armeijan ja puolustusministeriön tänään antaman tiedotteen mukaan viime viikon torstaista lauantaihin kestäneessä armeijan operaatiossa on tapettu satakunta Boko Haramin taistelijaa. Tiedonannon mukaan samalla vapautettiin 900 henkeä, jotka ovat asuneet Boko Haramin valtaamissa kylissä Nigerian ja Kamerunin välisen rajan tuntumassa. Osa kylistä on ollut Boko Haramin kontrollissa jo kolme vuotta.
Amnesty Internationalin mukaan ainakin 17 000 ihmistä on kuollut ja 2000 ryöstetty sen jälkeen kun Boko Haram aloitti hyökkäyksensä vuonna 2009. Alkuvuodesta järjestö muutti nimensä Islamilaiseksi valtioksi Länsi-Afrikassa (Islamic State West African Province) ja liittyi ISISille uskollisiin joukkoihin. Nigerian ja sen naapurimaiden sotilaallisen yhteistyön ansiosta järjestön toiminta-alue on supistunut Nigerian ja Kamerunin armeijoiden vallattua takaisin sen hallussa pitämiä alueita. Samalla järjestö on kuitenkin sirtynyt käyttämään enenevässä määrin terroria ja erityisesti itsemurhaiskuja. Viimeisin niistä tapahtui viime yönä kolmen terroristin laukaistua räjähdevyönsä Wasan kaupungissa Kamerunissa lähellä Nigerian ja Tsadin rajaa.
Nigeriasta on virrannut pakolaisia Kamerunin puolelle kymmeniä tuhansia. UNHCR:n ylläpitämistä pakolaisleireistä suurin, Minawao, on alunperin rakennettu 30 000 hengelle, mutta sitä on jouduttu laajentamaan, ja tänä kesänä sielta oli hakenut turvaa jo 44 000 pakolaista. Nigerian sisäisiä pakolaisia arvellaan olevan ainakin kaksi miljoonaa. Euroopan pakolaiskriisi ei ole jäänyt keneltäkään huomaamatta. Jos kriisin suuruutta mitataan pakolaisten määrällä, on Euroopan kriisi kuitenkin melko vaatimaton Afrikan pakolaisvirtoihin verrattuna.
Ilmastonmuutos, josta nyt kovasti keskustellaan Pariisissa, koettelee osaltaan Afrikkaa ensimmäisenä. Afrikan maiden johtajat ovat vedonneet teollisuusmaihin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi konferensissa pitämissään puheissa. Ilmaston lämpeneminen tuo mukanaan monia ongelmia Afrikan eri alueilla: aavikoitumista, maaperän köyhtymistä, kuivuutta ja tulvia vuoron perään. Viljelysmaan tuhoutuminen ajaa osaltaan ihmisiä pois kotiseuduiltaan esimerkiksi Tsadissa.
Olipa kyse sitten pakolaisista, terrorismin torjunnasta tai ilmastonmuutoksesta, emme voi pistää päätämme pensaaseen ja kuvitella voivamme pitää huolta vain omista asioistamme. Mitä jätämme tekemättä tänään on edessä huomenna. Omista asioistamme huolehdimme pitämällä huolta koko pallostamme ja elinolosuhteiden säilymisestä inhimillisinä sen kaikissa osissa.